Indonesian kansallismonumentti (Monas)
Monas Indonesian kansallismonumentti (, lyhennettynä Monas) on 137 metriä korkea monumentti Merdeka-aukiolla Jakartan keskustassa. Se on Indonesian tasavallan kansallinen muistomerkki, joka on rakennettu muistoksi taistelulle Indonesian itsenäisyyden puolesta.
Rakentaminen aloitettiin vuonna 1961 presidentti Sukarnon johdolla. Monas avattiin yleisölle vuonna 1975. Sen päällä on liekki, joka on päällystetty kultaisella kalvolla.
Muistomerkin pohjakerroksessa toimii museo. Monumentin ylätasanteelle on mahdollista päästä hissillä. Se sijaitsee suuren puistoalueen keskellä.
Sukarno seuraamassa Monasin rakentamista. Kun Alankomaat oli tunnustanut Indonesian itsenäisyyden ja Indonesian pääkaupunki siirtyi Yogyakartasta Jakartaan vuonna 1950, presidentti Sukarno alkoi miettiä Eiffel-tornin kaltaisen kansallisen muistomerkin rakentamista presidentin palatsin edessä olevalle Merdeka-aukiolle.
Kansallinen komitea perustettiin 17. elokuuta 1954 täyttämään presidentin toive. Tasan vuosi komitean perustamisen jälkeen järjestettiin kilpailu muistomerkin suunnittelemisesta. Siihen osallistui 51 suunnitelmaa, joista kuitenkin vain yksi täytti kriteerit. Frederich Silabanin suunnitelma vastasi kaikkia komitean määrittelemiä kriteerejä, joihin sisältyi Indonesian luonteen heijastuminen. Presidentti ei ollut täysin tyytyväinen tähän suunnitelmaan. Sukarno halusi kansallisesta muistomerkistä obeliskin muotoisen. Presidentin toiveen täyttämiseksi järjestettiin uusintakilpailu toukokuussa 1960. Tällä kertaa mukana oli 222 henkilöä 136 suunnitelmalla. Näistä Sukarno ei kuitenkaan kiinnostunut yhdestäkään.
Komitea suostutteli Silabania vielä muokkaamaan suunnitelmaansa presidentin toiveiden mukaiseksi. Hänen suunnitelmissaan oli niin suuri muistomerkki, että taloudellisten olosuhteiden vuoksi sitä ei olisi voitu maksaa.
Silaban kieltäytyi suunnittelemasta pienempää muistomerkkiä ja ehdotti, että rakentamisen aloittamista siirrettäisiin, kunnes Indonesian talous paranee. Sukarno ei kuitenkaan halunnut odottaa vaan hyväksyi Silabanin alkuperäisen suunnitelman ja arkkitehti R.M. Soedarsono tuli jatkamaan suunnittelua tehdäkseen siitä enemmän presidentin toiveiden mukaisen. Soedarsono sisällytti muistomerkin mittoihin numerot 17, 8 ja 45, jotka edustavat Indonesian itsenäisyysjulistusta 17. elokuuta 1945.
Rakentaminen aloitettiin vuonna 1961 presidentti Sukarnon johdolla. Monas avattiin yleisölle vuonna 1975. Sen päällä on liekki, joka on päällystetty kultaisella kalvolla.
Muistomerkin pohjakerroksessa toimii museo. Monumentin ylätasanteelle on mahdollista päästä hissillä. Se sijaitsee suuren puistoalueen keskellä.
Sukarno seuraamassa Monasin rakentamista. Kun Alankomaat oli tunnustanut Indonesian itsenäisyyden ja Indonesian pääkaupunki siirtyi Yogyakartasta Jakartaan vuonna 1950, presidentti Sukarno alkoi miettiä Eiffel-tornin kaltaisen kansallisen muistomerkin rakentamista presidentin palatsin edessä olevalle Merdeka-aukiolle.
Kansallinen komitea perustettiin 17. elokuuta 1954 täyttämään presidentin toive. Tasan vuosi komitean perustamisen jälkeen järjestettiin kilpailu muistomerkin suunnittelemisesta. Siihen osallistui 51 suunnitelmaa, joista kuitenkin vain yksi täytti kriteerit. Frederich Silabanin suunnitelma vastasi kaikkia komitean määrittelemiä kriteerejä, joihin sisältyi Indonesian luonteen heijastuminen. Presidentti ei ollut täysin tyytyväinen tähän suunnitelmaan. Sukarno halusi kansallisesta muistomerkistä obeliskin muotoisen. Presidentin toiveen täyttämiseksi järjestettiin uusintakilpailu toukokuussa 1960. Tällä kertaa mukana oli 222 henkilöä 136 suunnitelmalla. Näistä Sukarno ei kuitenkaan kiinnostunut yhdestäkään.
Komitea suostutteli Silabania vielä muokkaamaan suunnitelmaansa presidentin toiveiden mukaiseksi. Hänen suunnitelmissaan oli niin suuri muistomerkki, että taloudellisten olosuhteiden vuoksi sitä ei olisi voitu maksaa.
Silaban kieltäytyi suunnittelemasta pienempää muistomerkkiä ja ehdotti, että rakentamisen aloittamista siirrettäisiin, kunnes Indonesian talous paranee. Sukarno ei kuitenkaan halunnut odottaa vaan hyväksyi Silabanin alkuperäisen suunnitelman ja arkkitehti R.M. Soedarsono tuli jatkamaan suunnittelua tehdäkseen siitä enemmän presidentin toiveiden mukaisen. Soedarsono sisällytti muistomerkin mittoihin numerot 17, 8 ja 45, jotka edustavat Indonesian itsenäisyysjulistusta 17. elokuuta 1945.
Kartta - Indonesian kansallismonumentti (Monas)
Kartta
Maa (alue) - Indonesia
Indonesian lippu |
Indonesian saaristo on ollut kaupalle merkittävä alue ainakin 600-luvulta lähtien, jolloin Srivijaya-kuningaskunta muodosti kauppayhteyksiä Kiinaan ja Intiaan. Indonesian historiaan ovat vaikuttaneet sen luonnonrikkauksia havitelleet suurvallat. Intian vaikutuksesta hindulaiset ja buddhalaiset kuningaskunnat kukoistivat alueella ajanlaskun alusta lähtien. Muslimikauppiaat toivat Indonesiaan islamin, ja eurooppalaiset suurvallat taistelivat löytöretkikaudella keskenään saadakseen monopolin Maustesaarten eli Molukkien kauppaan. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945, 350 vuotta kestäneen Alankomaiden siirtomaavallan päätyttyä, Indonesia sai itsenäisyyden. Sen jälkeen maan historia on ollut myrskyisä, sillä vaikeuksia ovat tuoneet luonnonkatastrofit, korruptio, separatismi, demokratisoitumisen kompastelu ja nopeat talousmuutokset. Tasavalta perustettiin 1950; ensimmäinen presidentti oli Sukarno.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
IDR | Indonesian rupia (Indonesian rupiah) | Rp | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
EN | Englannin kieli (English language) |
NL | Hollannin kieli (Dutch language) |
ID | Indonesian kieli (Indonesian language) |
JV | Jaavan kieli (Javanese language) |